Perheiden tukeminen on kaiken perusta

On syytä ymmärtää, että hallituksen toimet, joilla perheiden tilannetta on kiristetty entisestään ovat aiheuttaneet taloudellista epävarmuutta ja toivottomuutta monissa kodeissa. Erityisen huolestuttava tilanne on yksinhuoltajaperheissä, ja niissä ennestään vähävaraisissa kotitalouksissa, jotka jo ennestään ovat kamppailleet jaksamisensa äärirajoilla. Haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä huoli tulevaisuudesta aiheuttaa toivottomuutta. Toivottomuutta, joka on omiaan lisäämään riskiä esimerkiksi mielenterveyden järkkymiselle. Lapsien ja nuorien kohdalla riski sairastua mielenterveydellisesti on erityisen suuri.

Ensiarvoisen tärkeää onkin se, että apu ja tuki perheille on oikeasuhtaista ja sitä saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevän sosiaalityön, perheneuvoloiden, ja kotipalveluiden merkitys on valtavan tärkeässä asemassa vaikeassa tilanteessa olevien perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Tämän lisäksi on pidettävä huolta, että erityisesti yksinhuoltajat saisivat riittävästi apua arjen pyörittämiseen joustavien lastenhoito- ja kotipalveluiden muodossa.

Jyväskylän ja koko Keski-Suomen päätöksenteossa on jatkossa otettava vahvemmin huomioon perheiden ääni. Käytännön ratkaisut, kuten maksuttomat harrastukset, iltapäiväkerhot ja joustavat päivähoitomahdollisuudet, tekevät arjesta sujuvampaa ja ehkäisevät syrjäytymistä. Päättäjien tuleekin kyetä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka helpottavat perheiden elämää, eikä sellaisia, jotka vaikeuttavat elämää entisestään. Tiukka taloustilanne ei saa näkyä siten, että tehdään sellaisia lyhytnäköisiä säästötoimia, jotka lopulta tulevat niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin kalliiksi. Leikkaaminen perhepalveluista ei ole koskaan viisasta, ei kunta- eikä aluepolitiikan osalta. Sen sijaan tiukassa taloustilanteessa kustannustehokkaat ratkaisut ovat avain siihen, että palveluiden tasoa voidaan pitää yllä, ja jopa vahvistaa, vaikka rahaa olisikin käytössä aikaisempaa niukemmin.

Kaikkiaan on siis syytä ymmärtää, että tulevaisuutta rakennetaan nimenomaan perheissä, ja että sen vuoksi niiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Ja sekin on syytä ymmärtää, että oikeasuhtaisesti tarjottu tuki perheille maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin, kun hyötysuhdetta tarkastellaan hiemankaan pidemmällä perspektiivillä.

Jyväskylän ja koko Keski-Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt

 

Keski-Suomalaisen artikkelissa 25.2.25 mainitaan se minkä tilastot osoittavat eli, että viime vuosina väkivaltarikokset ovat kasvaneet huolestuttavaa vauhtia Jyväskylässä ja koko Keski-Suomen alueella. Väkivaltarikosten määrä on peräti kaksinkertainen verrattuna 2000-luvun alkuun. Erityisesti törkeiden pahoinpitelyiden lisääntyminen on vakava merkki siitä, että turvallisuustilanne on selkeästi heikentynyt. Vuonna 2024 Jyväskylässä kirjattiin perusmuotoisia ja lieviä pahoinpitelyitä 1 272 kappaletta, kun vuonna 2023 luku oli 1 250. Törkeiden pahoinpitelyiden määrä kasvoi 62:sta 75:een vuodessa. 

Tilastot kertovat karua kieltää siitä, että toimia sen ehkäisemiseksi tarvitaan heti, joten onkin erittäin tärkeää, että poliisi on reagoinut tilanteeseen lisäämällä valvontaa. Poliisin resurssien lisääminen ja valvonnan lisääminen eivät saa olla vain reaktiivista toimintaa, vaan juuri nyt tarvitaan tehokkaita ja järjestelmällisiä keinoja, joilla estetään rikosten uusiminen. Tilanteen ratkaisemiksi eivät pelkät kovat toimet riitä, vaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä tulee välttämättä korostaa. Väkivallan käyttämin ei synny tyhjiössä, vaan sen takaa tiedetään löytyvän usein yhteiskunnasta syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja päihteiden väärin käyttöä. Edellä mainitut taustasyyt saattavat luoda ihmisen ympärille moniulotteisen riskitekijöiden verkoston, joka on lopulta vaarassa purkautua ei toivuttuna väkivaltaisena käytöksenä.

Näin ollen Jyväskylässä ja koko Keski-Suomen alueella kuten yhteiskunnassa laajemminkin tulisi panostaa erityisesti oppilaiden tukemiseen kouluissa, nuorisotyön määrään ja laatuun, sekä matalakynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Keski-Suomen hyvinvointialueen tulisi siis lisätä, eikä vähentää koulukuraattoreille ja psykologeille suunnattuja resursseja, jotta nuoret saisivat apua ajoissa. Erittäin tervetulleita olisivat myös sellaiset rikoskierteen katkaisemiseen tähtäävät laaja-alaiset toimet ja palvelut, joissa yhdistettäisiin rikosseuraamuslaitoksen, sosiaalipalveluiden ja työvoimapalveluiden yhteistyötä. Rikostuomion sovittaneille tulisi tarjota riittäviä tukipalveluita, kuten asunto- ja työhönvalmennusohjelmia, jotta he eivät palaisi rikolliseen elämäntapaan.

Jyväskylä ja Keski-Suomen hyvinvointialue voivat olla tulevaisuudessa turvallisempia paikkoja elää, olla ja asua, mutta sen eteen tulee tehdä määrätietoisia ja tutkittuun tietoon perustuvia rakenteellisia parannuksia. Puhetta on kuultu jo aivan riittävästi, on tekojen aika.