Nykyisen kaltainen tilanne, jossa Jyvässeutu ja Keski-Suomi kokonaisuudessaan painivat pahoissa talousvaikeuksissa on haastava lähipalveluiden säilyvyyden kannalta. Mittavat säästöpaineet uhkaavat perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen laadukasta toteuttamista. Samoin alati kasvavat terveydenhuollon kustannukset ja suhteessa vähenevät varat luovat painetta terveyskeskuksien lakkauttamiselle. Yhtälö itsessään on mahdoton sen suhteen, ettei säästöjä tarvitsisi tehdä, mutta niiden kohdentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Leikkaukset lähipalveluihin, kun saattavat pahimmillaan lisätä kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Leikkauksilla on myös aina suoria vaikutuksia ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja arjen toimivuuteen ylipäätänsä.
Pidemmällä aikavälillä parasta olisikin jo päätettyjen ja
tulevien välttämättömien sopeutustoimien ja priorisointien ohella keskittyä
siihen, että sosiaali- ja terveyssektorin peruslähipalvelut olisivat
kustannustehokkaita, saavutettavia, ja ennen kaikkea toimivia. Terveys – ja sosiaalipalveluiden
keskittäminen samojen kattojen alle, digitaalisien palveluiden laajentaminen,
ja yhdenmukaisten asiakastietojärjestelmien kehittäminen ovat avainsanoja toimivuudessa
ja kustannustehokkuudessa.
Erityistä huolta Jyvässeudun ja Keski- Suomen alueella ovat
herättäneet kouluverkoston loputtomalta tuntuva karsiminen. Tällä hetkellä ajankohtaisena
on Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan esitys Kuohun ja Liinalammin
koulujen lakkautuksen puolesta. Koulujen alasajo huolestuttaa monestakin
syystä. Ensinnäkin kyse on lapsista joiden elämän keskiössä lähikoulu merkitsee
valtavan suurta osaa. Kyse on myös alueiden houkuttelevuudesta, jossa koulun
osuus on todella merkittävä. Koulujen lakkauttaminen vaikuttaa suoraan myös
muiden palveluiden harvenemiseen, joka on omiaan voimistamaan asuinalueiden eriytymistä
toisistaan. Kun palvelut katoavat niin ajan myötä myös asukkaat katoavat. Tämän
kaltainen kehityskulku johtaa yhä suurempiin ja väistämättä rauhattomampiin aluekeskittymiin.
Palveluverkoston kehittämisen ja saavuttavuuden parantamisen
tueksi tarvitaan poikkitieteellistä lähestymistapaa. Tästä esimerkkinä toimii THL:
n ylläpitämä maanlaajuinen tutkimusverkosto, joka keskittyy erityisesti
sote-palveluiden tutkimukseen. Sen tavoitteena on tarkastella kriittisesti
sote-palveluiden käytäntöjä ja tuoda näkyväksi hiljaista tietoa ja vahvistaa
sitä, että arjen toiminnan kehittäminen perustuu entistä vahvemmin
tutkimukselliseen näyttöön.
Jyvässeudun ja koko Keski-Suomen nykyiset ja erityisesti tulevat
kunta- ja aluepäättäjät joutuvat tekemään haastavassa taloustilanteessa vaikeita
ja epämiellyttäviä ratkaisuja. Erityisesti sen vuoksi päätettyjen ratkaisujen tulee
perustua mahdollisimman suurelta osin tutkittuun tietoon, eikä mututuntumiin
tai mieltymyksiin. Päätöksissä tulee erityisesti keskittyä pitkän aikavälin tavoitteiden
rakentamiseen ja niiden saavuttamiseen, lyhytnäköisen katsantokannan sijaan.
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/sote-palveluiden-tutkimusverkosto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti