Vakavat väkivaltarikokset kasvussa julkisilla paikoilla

 

Tutkimustilastot vuodelta 2024 osoittavat, että vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet julkisilla paikoilla. Noin 80 prosenttia epäillystä, oli Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia, ja alle 18-vuotiaita epäillyistä oli noin 30 prosenttia. Muutos huonompaan suuntaa heijastaa vakavia ja syviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten lisääntynyttä syrjäytymistä, ja mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kasvua.

Nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä syyllistyä rikoksiin on toivottomuutta ja osattomuutta aiheuttava syrjäytyminen. Nämä nuoret ovat pudonneet läpi yhteiskunnallista tukiverkostoista joiden silmäkoot ovat aivan liian suuria. Heidän hätähuutojansa ei olla kuultu tarpeeksi ajoissa vaan vasta siinä vaiheessa, kun pahin on jo tapahtunut. Vakavien väkivaltarikosten tekijöiden taustalla löytyy myös hoitamatonta ahdistusta, persoonallisuuden häiriön piirteitä ja impulssikontrollin hallitsemattomuutta. Nuorten pääsy psykiatriset palveluiden piiriin on haastavaa, ja nuoret jäävät vaille oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua.

Nuorten tekemien vakavien väkivaltarikoksien kasvuun vaikuttaa voimakkaasti myös lisääntynyt huumeiden käyttö. Huumeisiin kuolleita oli vuonna 2023 ennätyksellisen paljon ja eniten huumekuolemia oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Samaisessa ikäryhmässä kuolleiden määrä myös kasvoi eniten, suhteessa vuoteen 2022. Huumausaineiden käytön tiedetään alentaa merkittävästä hyväksyttävien käyttäytymisen rajoja ja lisävään impulsiivisuutta, mikä näkyy suoraan väkivallantekojen lisääntymisenä.

Ratkaisuksi huolestuttavaan tilanteeseen tarvitaan sekä ennaltaehkäiseviä, että korjaavia toimia. Ennaltaehkäisyssä keskiöön tulisi asettaa nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, joka tulisi toteuttaa korjaustoimilla lastensuojelu- ja perhepalveluihin, sekä panostuksilla koulutukseen. Myös nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan kokonaisvaltaista remonttia ja matalan kynnyksen tukipalveluita on lisättävä.

Tärkeää on myös pohtia julkisten paikkoja turvallisuutta, jossa väkivaltarikoksien kasvua on tapahtunut. Julkiset paikat ja tilat on suunniteltava sellaisiksi joissa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi. Tämä tarkoittaa teknisen ja fyysisen valvonnan lisäämistä, sekä poliisin läsnäolon vahvistamista. Julkisten paikkojen ja tilojen uudelleen suunnitellussa erityisesti nuorten itsensä kokemukset ja näkemykset tulisi ottaa huomioon.

Kaikkiaan on ymmärrettävä, että nuorten hyvinvointi toimii suorana indikaationa yhteiskuntamme tulevaisuudelle ja meidän kaikkien turvallisuuden tunteelle.  Nuorten aiheuttaman väkivallan kasvava kierre voidaan katkaista vain teoilla ja toimilla jotka tiedetään toimivaksi. Sen sijaan sitä ei katkaista voivottelemalla vakavaa tilannetta ja vain toivomalla parasta.

Lapset konfliktien keskellä vuonna 2024

Vuosi 2024 oli ennätyksellisen raskas lapsille, sillä 473 miljoonaa heistä joutui elämään konfliktialueiden keskellä. Lapsiin kohdistuvat loukkaukset lisääntyivät erityisesti Ukrainan ja Gazan konfliktien seurauksena. Lapsiin vaikuttivat myös muun Palestiinan alueen, Haitin, Libanonin, Myanmarin, ja Sudanin katastrofaaliset tilanteet.

Konfliktien keskellä lapset altistuivat vuonna 2024 äärimmäisen hädän aiheuttamalle toivottomuudelle, nälälle, väkivallalle, ja jatkuvalle pelolle. He joutuivat kohtaamaan perheenjäsentensä menettämisestä seuraavaa ääretöntä surua ja ahdistusta. He joutuvat näkemään kotiensa ja koulujensa tuhoutuvan. He joutuivat kohtaamaan henkistä, - psyykkistä, - ja seksuaalista pahoinpitelyä, eivätkä heidän pienet mielensä kestäneet sellaisien asioiden kohtaamista, vaan hajosivat sirpaleiksi.

Konflikteissa lapset eivät ole pelkästään sijaiskärsijöitä vaan juuri heihin kohdistetaan suoraa ja tarkoituksellista terrorisointia. Heidän puolustuskyvyttömyyttään käytetään sumeilematta ja avoimesti hyväksi. Lapset aikuisten päättäjien aiheuttamien konfliktien keskellä ovat kuin leikkikaluja, joita voi kohdella kaaoksien keskellä miten vain huvittaa.

Maailmassa missä elämämme lapsien oikeuksia pyritään suojaamaan esimerkiksi kansainvälisien sopimuksien kautta. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n alainen ihmisoikeussopimus, ja sen sisältöä on sitoutunut noudattamaan 196 valtiota. Konfliktien keskellä sopimukset valitettavasti menettävät merkityksensä, kääntyen äärimmäisessä muodossaan täysin päälaelleen alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.

Yhden historian karmeimmista vuosista lapsille konfliktien keskellä luulisi jo vihdoin herättävän ihmiskunnan aikuisten muuttamaan suhtautumistaan lasten ihmisarvoiseen kohtelemiseen. Asettamalla itsemme kaltoinkohdeltujen lapsien asemaan ymmärrämme, että jokainen konfliktien keskellä oleva lapsi toivoo uuden vuoden 2025 tuovan sen muutoksen tulessaan.

Muutokset eivät kuitenkaan toteudu sulkemalla silmiä ja korvia maailman lasten hädältä. Yksittäisten aikuisten pienet hyvät teot ja kannanotot ovat omiaan luomaan puroja muutokselle kohti parempaa huomista. Sellaiseen pystyy halutessaan jokainen, omien henkilökohtaisten kiireiden ja huolien keskelläkin.

Parempaa Uutta Vuotta 2025.