Vakavat väkivaltarikokset kasvussa julkisilla paikoilla

 

Tutkimustilastot vuodelta 2024 osoittavat, että vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet julkisilla paikoilla. Noin 80 prosenttia epäillystä, oli Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia, ja alle 18-vuotiaita epäillyistä oli noin 30 prosenttia. Muutos huonompaan suuntaa heijastaa vakavia ja syviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten lisääntynyttä syrjäytymistä, ja mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kasvua.

Nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä syyllistyä rikoksiin on toivottomuutta ja osattomuutta aiheuttava syrjäytyminen. Nämä nuoret ovat pudonneet läpi yhteiskunnallista tukiverkostoista joiden silmäkoot ovat aivan liian suuria. Heidän hätähuutojansa ei olla kuultu tarpeeksi ajoissa vaan vasta siinä vaiheessa, kun pahin on jo tapahtunut. Vakavien väkivaltarikosten tekijöiden taustalla löytyy myös hoitamatonta ahdistusta, persoonallisuuden häiriön piirteitä ja impulssikontrollin hallitsemattomuutta. Nuorten pääsy psykiatriset palveluiden piiriin on haastavaa, ja nuoret jäävät vaille oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua.

Nuorten tekemien vakavien väkivaltarikoksien kasvuun vaikuttaa voimakkaasti myös lisääntynyt huumeiden käyttö. Huumeisiin kuolleita oli vuonna 2023 ennätyksellisen paljon ja eniten huumekuolemia oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Samaisessa ikäryhmässä kuolleiden määrä myös kasvoi eniten, suhteessa vuoteen 2022. Huumausaineiden käytön tiedetään alentaa merkittävästä hyväksyttävien käyttäytymisen rajoja ja lisävään impulsiivisuutta, mikä näkyy suoraan väkivallantekojen lisääntymisenä.

Ratkaisuksi huolestuttavaan tilanteeseen tarvitaan sekä ennaltaehkäiseviä, että korjaavia toimia. Ennaltaehkäisyssä keskiöön tulisi asettaa nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, joka tulisi toteuttaa korjaustoimilla lastensuojelu- ja perhepalveluihin, sekä panostuksilla koulutukseen. Myös nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan kokonaisvaltaista remonttia ja matalan kynnyksen tukipalveluita on lisättävä.

Tärkeää on myös pohtia julkisten paikkoja turvallisuutta, jossa väkivaltarikoksien kasvua on tapahtunut. Julkiset paikat ja tilat on suunniteltava sellaisiksi joissa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi. Tämä tarkoittaa teknisen ja fyysisen valvonnan lisäämistä, sekä poliisin läsnäolon vahvistamista. Julkisten paikkojen ja tilojen uudelleen suunnitellussa erityisesti nuorten itsensä kokemukset ja näkemykset tulisi ottaa huomioon.

Kaikkiaan on ymmärrettävä, että nuorten hyvinvointi toimii suorana indikaationa yhteiskuntamme tulevaisuudelle ja meidän kaikkien turvallisuuden tunteelle.  Nuorten aiheuttaman väkivallan kasvava kierre voidaan katkaista vain teoilla ja toimilla jotka tiedetään toimivaksi. Sen sijaan sitä ei katkaista voivottelemalla vakavaa tilannetta ja vain toivomalla parasta.