Kuten tiedetään, elämä on täynnä valintoja. Pieniä ja suuria
valintoja, henkilökohtaisia ja yhteisiä valintoja. Ihminen tekee elämänsä
aikana suunnattoman määrän tietoisia sekä tiedostamattomia valintoja. Ihminen on
pohjimmiltaan isolta osaltaan, valintojensa summa. Kaikki eivät kuitenkaan
lähde samalta viivalta valintojakaan tekemään, kaikille ei ole mahdollista
valita, vaan liian moni vain ajautuu väärien valintojen ja sattumuksien
poluille, jotka johtavan elämän sohjoisille valtateille.
Itsekin kuten kaikki meistä on joutunut, saanut ja myös
ajautunut tekemään valintoja. Niin monet kerrat valinnat ovat menneet aivan
metsään ja sieltä on ollut vaikea suunnistaa takaisin. On ollut isoja mokia ja
pieniä mokia, on tullut tehtyä mitään opettamattomia virheitä, joita on tehnyt
uudelleen ja uudelleen. Mutta niin, sellaistahan se elämä on, harhailua
valintojen viidakossa. Paljon on myös tullut tehtyä oikeita valintoja,
valintoja mitä ei ole tarvinnut katua ja joidenka polut ovat vieneet elämää
eteenpäin, oikeaan suuntaan.
Haluaisin tässä blogi tekstissäni nostaa esille pari pientä
valintaa, jotka olen tehnyt aivan hiljattain. Sitä en tiedä ovatko ne
lopullisia ja kuinka tiukkaan kiveen painettuja. Tiedän vain, että ainakin ne
ovat valintoja jotka olen ajatellut ja haaveillut tekeväni jo pitkän aikaa
sitten.
Ensimmäinen näistä on lihan syönnin dramaattinen
vähentäminen. Tähän olen itselleni saanut vakuutettua niin paljon perusteita,
että valinta oli melko helppo tehdä. Ensi sijalla perusteista on eettisyys.
Kysymykset siitä, millä oikeudella nykymuotoinen tehotuotanto koneisto,
kohtelee eläimiä niin kuin kohtelee. Millä oikeudelle eläimiä pidetään ahtaissa
tiloissa, jossa he eivät näe välttämättä päivän valoa lainkaan, missä he eivät
pysty toteuttamaan laji tyypillistä käyttäytymistä. Oloissa joissa heille
tuotetaan kohtuutonta kärsimystä ja stressiä. Millä oikeudella ihminen on
ottanut vallan kohdella eläimiä ylimielisesti ja halventavasti. Millä
oikeudella tuotantoeläimiä ei ajatella eläviksi ajattelevaksi olennoiksi
samalla tavoin kuin lemmikki kissaa tai koiraa tai vapaasti luonnossa elävää
eläintä. Me unohdetaan, että me emme ole
ihmisinä sen arvokkaampia kuin yksikään muu eläin tässä maailmassa, me olemme
vain itse ylentäneet itsemme luomakunnan kuninkaaksi olettamalla, että voimme
kohdella muita eläviä olentoja, kuten tahdomme. Hyödyntämällä sumeilematta,
välittämättä heidän kärsimyksistään, peloistaan ja tarpeistaan. On muistettava
kuitenkin, että pieniä parannuksia on Suomessa tuotantoeläinten kohteluun saatu
joltain osin aivan viime aikoina. Näistä kuuluu kiitos eläinoikeus työlle jota
eläinoikeus järjestöt tekevät taukoamatta. Toinen merkittävä perustelu tälle
valinalle löytyy ekologisuudesta. Kuten tiedetään tuotanto eläimet ovat valtava
ympäristö taakka maailmalle. Yksi nauta saastuttaa maailmaan saman verran kuin
henkilöauto keskimäärin. Tuotanto eläimet tarvitsevat valtavat vesivarannot
jotka hupenevat maailmasta huimaa vauhtia. Luonto ei yksinkertaisesti kestä
jatkuvasti kasvavaa lihan kulutusta vaan on keksittävä vaihtoehtoja tälle
mässäämiselle. Kolmas perusteluni on terveydelliset seikat, liha, varsinkaan
punainen liha ei todistetusti ole kovinkaan terveellistä syötävää ainakaan
siinä määrin, jota sitä keskimäärin syödään. Punaisen ja varsinkin prosessoidun
punaisen lihan syönti lisää riskiä sairastua syöpään, diabetekseen, sekä
sydän-ja verisuoni sairauksiin. Neljäs perusteluni on se, että oltuani syömättä
lihaa nyt lähes kokonaan noin puolen vuoden ajan on, että tunnen voivani
paremmin. Ravintoni on monipuolistunut ja syön paljon enemmän kasviksia,
juureksia, ja hedelmiä kuin koskaan ennen, ja nehän ovat taas tutkitusti
superruokaa. En myöskään ole vielä
ainakaan tässä vaiheessa täysin vegaani, joten ravintoani monipuolistavat myös
luomu kananmunat sekä silloin tällöin kala ruuat.
Toinen tekemäni valinta on omasta autosta luopuminen, tämä
tapahtui vasta ihan hiljattain. Sitä valintaa siivitti ikävä kolari, jossa
onneksi henkilö vahingoilta vältyttiin, mutta auto meni lunastukseen. Nyt olen
päättänyt, etten uutta auto enää hommakkaan. Tähänkin olen löytänyt itselleni
paljon perusteita. Ensimmäisenä perusteena on raha. Autoilu on tähän mennessä
vienyt leijonan osan kuukausittaisesta budjetistani. Bensa on hirmu kallista,
huollot maksavat paljon, sekä muut korjaukset. Vakuutus maksuista kertyy maksettavaa
jne. Monesti mietin mitä tällä rahalla muuta voisin saada, jotka säästäisin
autottomuudesta. Toinen perustelu on tässäkin valinnassa ekologisuus.
Yksityisautoilu on tavattoman saastuva liikkumisen muoto. Autoilu tuottaa
lentämisen jälkeen toiseksi suurimat yksikköpäästöt kilometriä kohden.
Yksityisautoilusta koostuvat kokonaispäästöt ovat megalomaanisen suuret.
Autojen päästöt kuormittavat luontoa kohtuuttomasti sekä aiheuttavat suoria
negatiivisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. Kolmas perusteluni helppous.
Ennen ajattelin niin, että ilman autoa en tulisi toimeen, mutta tämä käsitys on
muuttunut jo lyhyen autottomana oloni aikanani. Asun noin 4 kilometriä keskustasta.
Työpaikkani sijaitsee muutaman kilometrin päässä kotoani. Kauppa-ja muut
palvelut löytyvät myös melko läheltä. Harrastusmahdollisuuteni ovat myös
lähellä. Lapsillani on kaksi kotia joiden välin he pääsevät kulkemaan melko
vaivattomasti ja edullisesti bussilla. Kotoani lähimmälle bussi pysäkille on
matkaa 200 metriä ja busseja kulkee tiuhaan. Joten loppujen lopuksi, mihin sitä
omaa autoa sitten oikein tarvitsinkaan? Itselläni tilanne on tämän kaltainen,
mutta monilla ei ja auto on välttämätön olla olemassa. Kunnilla on merkittävä
rooli siinä, miten joukkoliikennettä voidaan kehittää ja edistää sitä miten
mahdollisimman monella voisi olla mahdollisuus ainakin kokeilla autottomuutta
tai vähentää autolla ajamista. Neljäs perusteluni liittyy terveyteeni. Kuljen
paljon pyörällä, kuten esimerkiksi työ matkat. Liikunnan lisääntyminen yksityisautoiluni
lopetettuani on ollut merkittävä ja liikunnan merkityksen terveydelle tietää
kaikki.
Kuten sanottua, me jokainen teemme hyvin useita valintoja
elämässämme päivittäin. Toisinaan on melko piristävää valita hieman toisin,
kokeilla ja murtaa ennakkoluulojaan.
