maanantai 1. helmikuuta 2021

Vihreistä ja perussuomalaisista

Mieleeni on jäänyt perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon taannoin antama lausunto, jossa hän kertoi mielipiteensä siihen, että vain perussuomalaiset ja vihreät puhuvat nykyaikaa koskevista kysymyksistä. Tämän lausunnon Halla-aho antoi aikana ennen koronaa, joka on nyt luonnollisesti vallannut kaiken tilan keskusteluissa itseensä. Koronasta puheen ollen on hieman erikoista, että juuri perussuomalaisissa ja vihreissä ilmaantuu eniten korona rokotevastaisuutta ja, ehkä myös eniten skeptisyyttä taudin vaarallisuutta kohtaan.

Perussuomalaisten ja vihreiden samankaltaisuus ei lopu vain tähän seikkaan, vaikka he edustavatkin pääosin toistensa täydellisiä ääripäitä. Perussuomalaiset mielletään populistiseksi liikkeeksi, joka pyrkii vetoamaan kansaan, eli olemalla kansan asialla, eliittiä vastaan. Perussuomalaiset käyttävät helposti ymmärrettäviä ja samaa toistavia kielikuvia, joissa suomalaisten asiat nostetaan etusijalle, ja joissa on pyrittävä säästämään toissijaisista kustannuksista, joka tarkoittaa käytännössä aina maahanmuuttoa. Vihreät pyrkivät huomioimaan eri ihmisryhmät ja tasamaan ihmiset tietyllä lailla samalle viivalle. Tästä esimerkkeinä ovat intersektionaalinen feminismi, sekä sukupuolineutraalisuuden korostaminen, joilla on hyvä tarkoitus, muttei suurta kannatusta politiikan ydinkysymyksinä.                      

Ympäristö kysymyksissä perussuomalainen populismi on silmiin pistävää. Heidän mielestään Suomi pienenä maana ei voi kantaa vastuuta maailman pelastumisesta, ja sitä paitsi Suomi on jo tehnyt tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Tämä ei kuitenkaan alan tutkijoiden ja ilmastotieteilijöiden mukaan pidä paikkaansa, vaan enemmän pitäisi ja kannattaisi Suomen omankin edun vuoksi tehdä.                                               

Vihreät puolestaan ovat esimerkiksi vastustaneet jostain syystä, alusta alkaen ydinvoimaa. Vaikkakin viime aikoina kanta ydinvoiman vastustamiseen, onkin hieman lieventynyt ja se on saanut jopa varovaista hyväksyntää osakseen, matkalla kohti hiilineutraalia Suomea.  

Poliittisen puhekulttuurin sävy on muuttunut kovemmaksi ja siihen perussuomalaiset ovat osaltaan syypäitä. Jussi Halla-aho on todennut vihreiden olevan vaarallinen ääriliike, joka edistää omaa ideologiaansa röyhkeästi, tehokkaasti ja säännöistä piittaamatta. Pitääkö tämän kaltainen väite pienimmässäkään määrin paikkaansa, on täysin eri asia. Tämän kaltaiset puheet kertovat voimakkaasta vastakkainasettelusta, mutta kovaa on ollut myös puhe vihreiden, sekä muidenkin puolueiden suunnalta, perussuomalaisia itseään kohtaan. Heitä on suorin sanoin kuvailtu mm. äärioikeistoa myötäileviksi rikollisiksi, naisvihaajiksi, sekä rasisteiksi. Pitääkö nämä kuvailut pienimmässäkään määrin paikkaansa, on sekin sitten eri asia.

Perussuomalaisessa politiikassa korostuu yksi asia ylitse muiden, ja se on maahanmuuttokriittisyys. Paavo Arhinmäen sanoihin eduskuntasalissa voikin suhteellisen helposti samaistua, ”ilman maahanmuuttajia ei olisi perussuomalaisiakaan”. Maahanmuutto aiheena toistuu ja sen annetaan avoimesti paistaa läpi lähes kaikissa puolueen linjauksissa. Vihreiden politiikassa korostuu useammat ja laajemmat kysymykset, kuin vain yksi tietty teema, mutta tärkeimpinä aiheina erottuvat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.                                              Molempien puolueiden kärkiteemat ovat aiheellisia ja puolueidensa näköisiä ja näin saakin olla. Perussuomalaisten keinot ja tavoitteet haittamaahanmuuton hillitsemiseksi tulisi kuitenkin olla inhimillisiä ja oikean suhteisia, niin puheissa kuin aidoissa tavoitteissakin. Samoin tavoin vihreiden ilmastomuutoksen torjumisen keinojen tulee olla oikein mitoitettuja, sekä sellaisia, jotka todellisuudessa ovat mahdollisia toteuttaa ja ennen kaikkea sellaisia, joilla on aitoa vaikutusta ilmaston hyväksi.

Henkisissä arvomaailmoissa kyseiset puolueet edustavat melko lailla toistensa ääripäitä. Perussuomalaisten henkiset arvot nojautuvat vahvasti kristinuskoon ja sen perinteisiin, kuten vaikkapa ajatteluun perinteisestä ydinperheestä, tai yksinkertaisimmillaan siihen, että suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaan. Vihreiden henkinen arvomaailma on huomattavan paljon laveampi. Se ei rajoitu kristinuskoon, vaan ennemminkin eri uskontojen tasavertaisuuteen, kuten myös uskonnottomuuden kunnioittamiseen. Sellainen henkinen arvomaailma heijastuu perinteisen ydinperhe ajattelun sijaan, perhe muotojen moninaisuuden hyväksymiseen. Se heijastuu sukupuolien voimakkaaseen tasa-arvo ajatteluun, sekä erilaisien seksuaalisten suuntautumisien hyväksyntään sellaisenaan.                                

Mielestäni näiden kahden vastakkaisen henkisen arvomaailman ei tarvitsisi kuitenkaan välttämättä riidellä toistensa kanssa, vaan niiden pitäisi pikemminkin kunnioittaa toistensa näkemyksiä ja toistensa olemassaoloa.  

Lopuksi totean itse omaksuvani vihreän ajattelutavan mielestäni tärkeimmät seikat, kuten ilmastonmuutoksen torjumisen, luonnon monipuolisuuden säilyttämisen, kaikkien vähemmistöjen tasavertaisen kohtelemisen, eläinten oikeuksien puolustamisen, sekä eri sektoreiden astettaisen ja hallitun vihreän siirtymisen. Ja tulen jatkossakin seisomaan huojumatta näiden perusarvojeni takana. Tämä seikka ei saa olla ongelma, eikä ristiriidassa sen kanssa, että osa minulle läheisistä ihmisistä, kannattaa ainakin oman käsitykseni mukaan perussuomalaista ajattelutapaa. 

Olen saanut käydä itseni suhteen eri mieltä olevien ihmisten kanssa rakentavia keskusteluja, ilman sen kummempia konflikteja. Ja vaikka pieniä yliläikkymisiä on joskus tapahtunutkin, niin eipä se ole juurikaan tahtia haitannut, vaan pikemminkin lisännyt ymmärrystäni sen suhteen, mikä saa ajattelemaan eri tavoin, kuin minä itse ajattelen. Sosiaalinen media on sekin ollut hyvä ikkuna käydä keskusteluja perussuomalaisien kansanedustajien ja kyseisen puolueen kannattajien kesken, ja pääosin keskustelu niilläkin foorumeilla on ollut asiallista.  Ainoa mikä siihen liittyen harmittaa on se, että aika monesti huomaan tulleeni blokatuksi pois keskusteluista ja estetyksi, mutta toisaalta senkin voin ymmärtää. 

Toinen mikä harmittaa, on erilaisten ajatusmallien tarkoituksellinen mustavalkoisuus. Maailma ei nimittäin ole mustavalkoinen, eikä tule sellaiseksi koskaan muuttumaankaan. 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti